lauantai 6. syyskuuta 2014

Kuinkas se ohjaaminen sitten menikään?

Aamu auringon sarasteessa suuntasimme jännitystä kihisten takaisin Onnelantien päiväkodille, jossa oli ensimmäisen varsinaisen ohjaamistyön aika. Keräännyimme odottelemaan koko luokkaa. Rehellisesti sanottuna, en oikeastaan tiedä jännittikö muita, mutta itseäni ainakin. En ole aiemmin lapsia ohjannut, ja kokemukseni lasten kanssa työskentelystä ovat muutenkin aika rajalliset. Satunnaisia, hyvin harvoja lapsevahtikeikkoja on kertynyt vuosikymmenien saatossa vain muutamia.

Olimme päättäneet tehdä jotakin käsillä sillä tila jonka valitsimme soveltui parhaiten tällaiseen puuhasteluun. Valitettavasti taisin jännittää sen verran etten muistanut varsinaisesta ohjaustilanteesta ottaa yhden ainuttakaan valokuvaa...
Ohjaamistilanne todisti sen mitä olen aina sanonutkin: Kokemus ja ikä eivät välttämättä kulje käsikädessä. Nuoremmat ryhmäni jäsenet vetivät esikoululaisten ohjaamisen todella hyvin, kun taas itselläni oli ongelma saada oma ryhmäni innostumaan, ja kokemattomuuteni esikouluikäisten ohjaamisessa kyllä näkyi. Kiva päivä kuitenkin oli. Olimme varustautuneet todella hyvin, ja siltä osin kaikki meni mainiosti. Aikaa koko ohjaamisen suunnitteluun olisi voinut olla hieman enemmän, mutta vain hieman.
Risto Räppääjä? 





 Teimme malliksi yhden Risto Räppääjä naamarin edellisiltana. Koulullamme oli tekemiseen oivallisesti sopivia kokonaan karheapintaisia pahvilautasia. Näihin oli siis helppo tehdä naama ja lisätä sivuihin vain kuminauhat. Ideana oli se että eskarilaiset voisivat tehdä jonkin hahmon Risto Räppääjä kirjasta tai luoda oman hahmonsa. Hienosti lapset suoriutuivat, mutta kuten sanoin en muistanut heidän teoksistaan ottaa valokuvia. Mutta tästä osoitteesta NUVAN14OKO eskariohjaus löydät opettajan Magestolla tekemän video koosteen koko päivästä.
Jonne Jodlaaja?





Päivän päätteeksi tietysti oli ohjaamisen kannalta tärkein osuus, eli purku. Meidän tuli miettiä + ja - omasta ohjaamisesta, ja valita valokuva joka kuvasi päivän fiiliksiä parhaiten. Valitsin itselleni siis valokuvat "APUA" ja "sydän kynttilä". Apua kuvasi alkupäivän fiiliksiä, ja lämpimänä hehkuva kynttilä sitä kuinka hyvä ja lämmin fiilis koko päivästä jäi. Nuo purkutilanteet ovat mielestäni todella mielenkiintoisia, kun on mahtava kuulla miten erilaisia ajatuksia jokin on toisissa herättänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti